Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä. Tällöin muilla ei ole oikeutta käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa – nämä ovat vapaasti muiden käytettävissä. -Tekijänoikeus.fi
Tekijänoikeus voidaan merkitä teokseen, kuten maalaukseen, valokuvaan, sarjakuvaan, karttaan tai muuhun luovan työn tuottamaan työhön erityisellä Copyright-merkillä, joka on ympyrä jonka sisällä on C-kirjain. Suomen tekijänoikeuslaki ei kuitenkaan edellytä Copyright-merkin käyttöä, vaan tekijänoikeuslaki pätee yhtälailla teoksiin, joihin merkkiä ei ole laitettu. Copyright-merkintä kuitenkin ilmeisee selkeästi ja ytimekkäästi, kenellä on hallussaan teoksen tekijänoikeudet, miksi sen käyttöä suositellaan.
Valokuva ja video lasketaan teoksiksi, jos niiden katsotaan ylittävän teoskynnys, eli niissä on jotain niin uniikkia, ettei ole syytä olettaa että toisen ihmisen samasta kohteesta ottama kuva olisi täsmälleen samanlainen kuin tarkastelun kohteena oleva kuva. Käytännössä jokaista kuvaa voidaan pitää uniikkina ja tekijänoikeuslain alaisena. Kuitenkin julkisilla paikoilla, yksityisillä paikoilla ja työpaikoilla kuvaamista ohjaavat myös muut lait kuin tekijänoikeuslaki, kuten laki yksityisyyden suojasta. Tämän myötä valokuvaaminen on suhteellisen vapaata vain julkisiksi lasketuilla paikoilla, joissa kuvaaminen ei vaadi erillisiä lupia. Muissa tilanteissa, kuten yksityisasunnoissa, yksityistilaisuuksissa ja työpaikoilla kuvatessa kuvaamiseen kannattaa aina pyytää etukäteen lupa, että välttää pahimmillaan syytteet salakatselusta. Ei-julkisissa, yleisöltä suljetuissa tiloissa ihmisillä on oikeus olettaa, ettei heitä kuvata, mikäli kuvaamiseen ei ole erikseen annettu lupaa. Kuvan tai videon tekijänoikeudet ovat aina kuvaajalla, vaikka kuvassa esiintyisi myös ihmisiä. Mikäli kuvassa on hyvin tunnistettavissa olevia yksittäisiä ihmisiä, kuvan käytöstä voi silti olla kohtaliasta sopia myös mallin kanssa, vaikka sitä ei kaikissa tilanteissa edellytetä.
Tekijän oikeuden piirissä olevan materiaalin julkinen levittäminen vaatii useimmissa tapauksissa luvan hakemisen tekijänoikeuden haltijalta. Useimmissa tapauksissa yksityisillä ihmisillä hallussaan olevat tekijänoikeuden alaisen materiaalin kopiot, kuten cd- ja dvd:t levyt ja suoratoistopalvelut on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen kotikäyttöön, jolloin niiden julkinen esittäminen ei ole sallittua. Jo näiden esittäminen esimerkiksi koulussa omalle luokalle edellyttää asianmukaisten lupien hakemista. Tämän vuoksi esimerkiksi esitelmissä on aina varminta käyttää joko kokonaan itse kuvaamaansa aineistoa, tai varmistaa käyttöoikeus jokaisen kuvan osalta erikseen.
Tekijänoikeuksien kohdalla puhutaan myös taloudellisesta ja moraalisesta oikeudesta. Taloudelliset oikeudet tarkoittavat sitä, että teoksen tekijällä on kaikki oikeudet teoksen taloudelliseen hyödyntämiseen, ja hänellä on oikeus saada osuutensa kaikesta tekijänoikeuden alaisen teoksen julkisesta esittämisestä, myynnistä, kopioinnista ja muusta siihen liittyvästä toiminnasta, josta aiheutuu taloudellista hyötyä, kuten tekijänoikeuksien alaisten hahmojen käytöstä tv-sarjoissa tai toisen firman tuotteissa. Tekijäoikeuden alaista aineistoa ei voi hyödyntää omassa liiketoiminnassa tai omissa laajamittaisissa ei-kaupallisissa projekteissa ilman tekijänoikeuden haltijan hyväksyntää. Esimerkiksi alkuvuodesta juuri uutisoitiin, miten Fiskars kielsi Arabian astioista tehtyjen keramiikkakorujen myynnin. Hajonneista astioista tehdyistä koruista oli alkanut tulla kasvava trendi, mutta tämän päätöksen myötä niiden valmistaminen esimerkiksi myyjäisiin myytäviksi katsottaisiin rikkovan tekijänoikeuksia (linkki Iltasanomien artikkeliin: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007728499.html). Moraalisten oikeuksien osalta korostetaan, että kulloisenkin teoksen tekijä on hyvien tapojen mukaista aina asianmukaisesti ilmoittaa teoksen esittämisen yhteydessä, eikä sitä tule esittää tekijää luokkaavassa muodossa tai yhteydessä. Tästä esimerkiksi löytyy vieläkin lähempää, kun Teosto on alkanut tutkia Joe Bidenin virkaanastujaisissa esitettyä sävellystä, joka oli virkaanastujaisissa laitettu kokonaan merijalkaväen majurin Ryan J. Nowlinin nimiin, vaikka sävellyksen keskeisenä osana oli osa Jean Sibeluksen Finlandia-hymnistä (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007758786.html).
Se mistä aineistoista pitää erikseen saada ja pyytää lupa teoksen tekijältä tai oikeudenhaltijalta riippuu pitkälti siitä, mihin teosta aikoo käyttää. Yksityiseen kotikäyttöön tai perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuvaan hyvin pienimuotoiseen käyttöön ei yleensä tarvita lupia, mikäli teos on hankittu laillista reittiä (esimerkiksi itseä kiehtova kuva tulostettu nettisivulta omalle etätyöpisteelle). Sen sijaan kaikenlainen julkinen esittäminen esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tai internetissä vaatii yleensä lupien hankkimista. Samaten laajemmassa mittakaavassa tapahtuva käyttö perhe tai ystäväpiirissä voi jo ylittää lupakynnyksen. Esimerkiksi tekijänoikeuden alaisen kuvan käyttö isojen sadan hengen hääjuhlien kutsukorteissa on luvanvaraista, vaikka kaikki kutsutut olisivat sukulaisia ja ystäviä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/).
Tekijänoikeusrikoksissa maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Lievemmissä tekijänoikeusrikkomuksissa yleisin rangaistus on sakkorangaistus. Rangaistavuuden lähtökohtana pidetään yleensä teon haitallisuutta tekijänoikeuden haltijalle. Mikäli joku siis kopioi laittomasti muutamia kappaleita itselleen tai ystävilleen, sanktiot ovat yleensä suhteellisen lieviä. Mikäli taas laittomia kopioita levitetään jatkuvasti, isommassa mittakaavassa tai niitä hyödynnetään taloudellisesti, aiheutettu haitta katsotaan isommaksi, sillä toiminnasta on voinut aiheutua selkeitä tulonmenetyksiä tekijänoikeuden haltijalle. Iso osa tekijänoikeusrikkomuksia on kuitenkin tahattomia ja tiedostamattomia. Näitä näkee paljon esimerkiksi netin harrastekäsitöitä kaupittelevilla sivuilla, kun joku on ensin tehnyt itselleen esimerkiksi muumimukien pienoiskappaleita tai tuotteita Marimekon kankaista, ja positiivisen palautteen ja ostotarjousten myötä innostunut tekemään näitä myös myyntiin kanssa harrastajille. Tässä kohtaa kuitenkin tekijänoikeuslaki tulee yleensä vastaan, eikä tuotteiden myyntiä sallita.
Etenkin tieteellisessä tutkimuksessa kuvia ja tekstejä saa lainailla varsin vapaasti, kunhan muistaa asianmukaiset tekstiviitteet ja lähdeluettelon. Eri oppiaineiden parissa on lukuisia eri viittausjärjestelmiä, joissa on huomattavia eroja esimerkiksi alaviitteiden käytössä. Yleisimmin viitteet ilmoitetetaan joko sulkeissa viittauksen yhteydessä, tai alaviitteessä. Sulkeisiin käytettyjä viittauksia käytetään yleisesti erityisesti silloin, kun viitteitä ei ole erityisen paljon, eivätkä ne ole erityisen pitkiä. Alaviitteitä suositaan paljon silloin, mikäli viitteitä on sivua kohtaa useita, ja viittauksissa saatetaan myös tarjota lisätietoa ja selittää lähdettä. Alaviitteitä käytettäessä viitteet löytyvät yleensä aina kunkin sivun alalaidasta numeroituna, mutta joskus myös esimerkiksi kootutusti luvun lopusta. Lähdeluetteloissa hajonta eri oppiaineiden ja julkaisujen välillä on vielä suurempi siinä, missä järjestyksessä, miten ryhmiteltyinä ja millaisin muotoilluin lähteet esitetetään. Yleisohje kuitenkin on, että kaikki suorat viitteet on pystyttävä yhdistämään johonkin lähdeluettelossa olevaan lähteeseen, ja lähdeluettelon tietojen on oltava kyllin kattavat, jotta alkuperäisteos ja oikea kohta alkuperäisteoksesta on mahdollista löytää lähdeluettelon avulla.
Tätä tehtävää tehdessä minut yllätti, kuinka paljon tiukempi lupakäytäntö on esimerkiksi käytettäessä teoksia osana opetusta, kuin käytettäessä niitä osana tutkimusta. Tieteellisen tutkimuksen ollessa kyseessä on useimmiten riittävää, että alkuperäisteos on mainittu riittävällä tarkkuudella, ja että sitaatit ovat tarkkoja. Kokonaisuutena koen tekijänoikeudet varsin monimutkaisiksi, ja niin moneen yltäväksi vyyhdiksi, että esimerkiksi omissa somejulkaisuissani pyrin hyödyntämään ennenkaikkea vain itseottamiani kuvia, joihin minulla on varmuudella käyttölupa. Tekijänoikeuksista löytyy kuitenkin onneksi hyvin tietoa internetistä, eli vaikka kokonaisuuden haltuunottaminen on erittäin vaikeaa, yksittäistauksissa lupavaatimukset on yleensä helppo ja nopea tarkistaa.
Lähteet:
Yleistä tekijänoikeuksista:
Tekijänoikeus.fi https://tekijanoikeus.fi/
Kuvasto.fi:n Kuvaoikeuksien ABC https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Minilex.fi: Yksityisyyden suoja ja valokuvaus https://www.minilex.fi/a/yksityisyydensuoja-ja-valokuvaus
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Tekijäoikeuden loukkaukset pdf-opas https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/05/Tekij%C3%A4noikeuden-loukkaukset-2014-web.pdf
Esimerkkeinä käytetyt artikkelit:
Fiskars kielsi Arabian koruista tehtyjen korujen myynnin https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007728499.html
Teosto tutkii: Sibeliuksen Finlandia soi Joe Bidenin virakaanastujaisissa, mutta sävellys oli merkitty merijalkaväen majurin nimiin https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007758786.html
Tekstiviitteistä ja lähdeluetteloista:
Kotimaisten kielten keskuksen ohje lähdeviitteiden käytöstä http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/11
Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ohje lähdeluettelon merkitsemisestä https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/seminaariohjeet/viitteet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti